Tarhurin Lapin loman ajan kesäkukkien kastelusta ja nurmikosta huolehti tytär ystävänsä kanssa. Matkan jälkeen sää oli sateinen ja pieni kesäflunssakin vaivasi, joten vasta nyt lähes kolmen viikon jälkeen olen päässyt taas innokkaasti mieluisiin puutarhatöihin.
Sininen hento kaunotar ei olekaan meidän puutarhastamme, vaan Utsjoen kirkkotupien pihamaalta. Sattui olemaan aurinkoinen sää, niin tunturikatkerot avasivat terälehtensä. Pilvisellä säällä niiden pieniä suljettuja nuppuja onkin vaikea löytää.
Vadelmasadosta on tulossa runsas, samoin omenasatoa enteili jo täyteläinen kukinta alkukesällä.
Joitakin vuosia sitten toin pohjoisesta Varangin vuonon rannalta jonkin tunturikasvin alkuja. Seraavana kesänä tunturikasvista ei näkynyt jälkeäkään, mutta mukaan oli tullut ilmeisesti myös kissankellon juuria. Niinpä kissankellomätäs saa kyllä laajentua ja kukkia omalla paikallaan muistona Norjan vuorilta.
